Puuttuuko hyvinvointialueelta yhteiskuntavastuu?
Hyvinvointialueet ovat tiukassa taloudellisessa puristuksessa. Asioiden
valmistelua ja päätöksentekoa ajaa pelko arviointimenettelyyn joutumisesta.
Ulkopuolisesta näyttää, että muita arvoja ei toiminnasta löydykään. Tämä
näkyy siinä, että arviointimenettelyn välttämiseksi uhrataan myös suomalainen
arvo – yhteiskuntavastuu. Pääministeri peräänkuulutti hiljattain yrityksiltä
yhteiskuntavastuuta. Vielä suuremmalla syyllä verovaroilla toimivan
julkisyhteisön johtajien ja päätöksentekijöiden tulee toimia vastuullisesti
yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti.
Hyvinvointialueen toimintojen keskittäminen lisää kuljetuksia. Korkea
hyvinvointialueen toimija on todennut, että Kela-kyytien kustannukset eivät ole
hyvinvointialueen menoja. Ne tulevat eri kassasta eikä niitä tarvitse
hyvinvointialueella miettiä. Aivan kuin kansalaisilla olisi useita kukkaroita,
mistä täysin erikseen maksetaan esimerkiksi hyvinvointialueiden ja Kela-
kyytien menoja. Ilmeisesti myös uusien toimitilojen rakentamista on perusteltu
sillä, että rakentamiskustannukset tulevat eri momenteilta kuin
hyvinvointialueen toiminnan menot. Kansantalous kuitenkin kärsii, kun
rakennetaan päällekkäisiä toimitiloja.
Tiedämme, että hyvinvointialueet perustettiin pitkällisen väännön jälkeen
mutta viimeisessä vaiheessa lyhyen valmistelun pohjalta. Lähtökohdat
hyvinvointialueiden toiminnan aloittamiseen eivät olleet helpot. Hoitotyössä
puhutan siitä, järjestetäänkö työ hoitajakeskeisesti vai asiakaskeskeisesti.
Hoitajakeskeisessä toiminnassa työn rutiinit järjestetään hoitajien työn
kannalta parhaiten ja joustavimmalla tavalla. Esimerkiksi asiakaskeskeisessä
pitkäaikaishoidossa otetaan potilaat huomioon enemmän yksilöinä ja osaston
rutiinit järjestetään hoidettavien kokonaishyvinvoinnin näkökulman mukaan.
Hyvinvointialueen ratkaisut näyttäytyvät monille kansalaisille hyvin
organisaatiokeskeisinä. Toiminnan suunnittelussa ihmiset ovat vain numeroita
eikä esim. potilaiden lähipiiriä oteta lainkaan huomioon. Tällä on kuitenkin
suuri merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta. Juuri on säädetty, että
hevosten hyvinvoinnin vuoksi tallissa pitää olla niille tuttua seuraa. Ihmisiä
varten ei tällaista kohtelua ole säädetty pakolliseksi, koska luotetaan
toimijoiden omaan arvostelukykyyn. Epäihmismäinen kohtelu koskee
rankimmin jo muutenkin haavoittuvassa asemassa olevia.
Organisaationkeskeinen toimintatapa heikentää merkittävästi kansalaisten ja
erityisesti ikääntyneiden luottamusta siihen, että hyvinvointialue edes pyrkii
toimimaan ihmislähtöisesti ja täyttämään yhteiskuntavastuunsa. Kysymys ei
pelkisty käytettävissä oleviin määrärahoihin, vaan siihen, millaiset arvot
johtavat hyvinvointialueen toimintaa.
Eläkeliiton Lapuan yhdistys ry:n kevätkokous 13.3.2026
Kannanoton laatija: Jussi Lilja, hallituksen jäsen, vaikuttajavastaava
