Hyppää sisältöön

Yhdistyksen kevätmatka Vilna-Riika, 4.5.-8.5.2026

Kuva Riikan vanhankaupungin rakennuksista

Jaa tämä artikkeli

Ryhmä aamunvirkkuja eläkeläisiä kokoontui varhain maanantaiaamuna matkalaukkuineen Vanhan Paukun parkkialueelle lähteäkseen Vilna–Riika -matkalle. Täsmälleen klo 6.00 bussi oli valmiina lähtöön kohti Helsingin Länsisatamaa ja sieltä edelleen laivamatkalle Tallinnaan.

Merimatka kului leppoisasti buffet-lounaan parissa ja ryhmäläistemme kanssa uusia tuttavuuksia tehden. Kun saavuimme Tallinnaan, satamassa odotti verraton matkaoppaamme Katrin, jonka johdolla jatkoimme matkaa kohti Latviaa ja ensimmäistä majapaikkaamme Porto Resort Adazis hotellissa. Päivän päätteeksi hotellissa oli tarjolla perinteinen latvialainen illallinen: tomaattikeittoa, possunlihapääruoka salaatteineen sekä makea mansikoilla koristeltu jälkiruoka.

Tiistaina, 5.5. hotelliaamisen jälkeen, matkalla Liettuaan vierailemme Rundālen palatsissa, joka on Latvian upein barokkipalatsi. Rajan ylityksen jälkeen seuraava vierailupaikkamme sijaitsi Ristimäellä, koskettava pyhiinvaelluskohde jonne ihmiset ovat vuosisatojen ajan tuoneet noin 100 000 ristiä läheistensä muistamisen merkiksi. Matkan aikana saimme oppaan kertomana kuulla myös mielenkiintoisen ja kattavan tietoiskun Liettuan historiasta, maaseudusta, omavaraistaloudesta, perhe-elämästä sekä sosiaalietuuksista, samalla kuulimme myös, miten nämä kaikki ovat muuttuneet Neuvostovallan ajoista nykypäivään. Myöhemmin illalla saavuimme Vilnaan, jossa majoituimme hotelliin. Ennen nukkumaanmenoa meille tarjottiin hotellissa illallinen.

Keskiviikkona, 6.5. aamiaisen jälkeen oli vuorossa retki Trakaihin. Oppaamme johdolla tutustuimme keskiaikaiseen linnaan. Päivän lounaalla saimme jälleen nauttia perinteisestä latvialaisesta ruoasta: kanalientä ja kibinine‑piiras sekä kahvin kanssa voveraitė eli kantarellinmuotoinen sokerileivos. Tämän retken jälkeen oli vielä vuorossa opastettu bussin ja kävelyn yhdistävä kierros: Gediminaksen torni, katedraalinaukio ja presidentinlinna, vanha kaupunki, Užupis – boheemi taiteilijakortteli.

Torstaina 7.5. matkalla kohti Riikaa pysähdyimme Anykščiain kansallispuistoon, jossa kävimme näkötorni‑ ja kävelysiltareitillä josta avautui laaja näkymä ympäröiviin metsiin ja joen laaksoon. Lounaan jälkeen jatkoimme iltapäivällä matkaa kohti Riikaa. Perillä teimme kaupunkikierroksen bussilla ja tutustuimme vanhaankaupunkiin: Mustapäiden taloon, Tuomiokirkkoon, kaupunginmuureihin sekä Art Nouveau ‑kortteleihin. Myöhemmin illalla teimme vielä oppaan johdolla kävelyretken Riikan vanhaan kaupunkiin ja sen historiallisiin rakennuksiin tutustuen.

Perjantaina 8.5. koitti kotiinlähdön aika. Hotelliaamiaisen jälkeen aloitimme matkan kohti Tallinnaa.. Matkalla pysähdyimme Viro–Latvia‑rajalla sijaitsevassa Ainazissa, missä meille tarjottiin lounaaksi maukasta borssikeittoa sekä kibinine‑lihapiirakka. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa ja teimme vielä yhden tärkeän pysähdyksen Super Alkoon, josta lähes jokainen löysi mukaansa matkatuliaisia. Loppumatka sujuikin sitten leppoisasti, ja tunnelma oli jo selvästi kotiinpaluun odotusta täynnä. Jotta nälkä ei pääsisi yllättämään edes kotimatkalla, nautimme laivamatkan aikana vielä buffet-lounaan juomineen. Hyvin syöneinä ja monista elämyksistä väsyneinä, mutta tyytyväisinä palasimme Lapualle, jonne saavuimme keskiyöllä klo 24.07.

Pitkistä ajomatkoista huolimatta matka oli antoisa ja ohjelma onnistui hienosti. Erityisen kiitoksen haluamme antaa matkaoppaallemme Katrinille, virolaiselle ugrilaiskielitieteilijälle, jonka valtava tietomäärä Baltian maiden historiasta teki matkasta poikkeuksellisen kiinnostavan. Ulkomuistista hän jakoi tarinoita ja vuosilukuja lähes koko matkan ajan, hänen humoristinen asiantuntemuksensa rikastutti jokaista etappia. Kiitos kuuluu myös bussinkuljettajalle Arille, avuliaalle Juhlamokka-kahvin keittäjälle, jonka kahvipannusta riitti tarjottavaa lähes jokaisen tauon aikana. Yhdistyksen oma matkavastaavamme Paavo ansaitsee niin ikään matkalaisten suuret kiitokset matkajärjestelyistä ja kaikesta avusta matkan aikana.

Lopuksi on pakko vielä todeta, että vaikka lompakko olisi jäänyt keittiön pöydälle ja matkassa ei olisi ollut litin latia, ei olisi käynyt kuinkaan. Kaikki oli maksettu ennakkoon, joten matkalla pärjäsi pelkällä iloisella mielellä ja hyvällä huumorilla.

Teksti Eila Yliannala